Ota yhteyttä Pyydä tarjous
Energiaekspertin kynästä

Suomen aluehintaero ennätyksellisen korkealla tasolla

 

Janne Oikarinen

Mikä on aluehintaero? Aluehintaero, tai EPAD, on osa jokaisen meidän sähkölaskullamme maksamaa sähkön hintaa. Lyhyesti, sähkön hinnan voi jakaa kolmeen osaan: sähkön systeemihintaan, aluehintaeroon ja sähkönmyyjän marginaaliin. Näistä kolmesta elementistä muodostuu sähkölaskumme snt/kWh hinta.

Pohjoismaisella tasolla sähkömarkkinat on yhdistetty ja näin kauppaa voidaan käydä maiden rajojen yli, jolloin koko alueella on yhteinen pohjahinta: systeemihinta, joka on sama kaikissa Pohjoismaissa. Koska sähkön tuotanto ei ole Pohjoismaissa jakautunut tasaisesti, on tätä isoa aluetta pilkottu pienempiin hinta-alueisiin. Suomi on kokonaisuudessaan yksi hinta-alue, kun esimerkiksi Norja ja Ruotsi on kumpikin jaettu useampaan hinta-alueeseen.

Jokaiselle hinta-alueelle muodostuu oma yksilöllinen aluehintaero päivittäin sähköpörssissä käytävän kaupan seurauksena. Yksinkertaistettuna, aluehintaero muodostuu alueen tuotannon ja kysynnän sekä alueiden välillä käytössä olevien siirtoyhteyksien mukaan. Mitä vähemmän sähköntuotantoa alueella on kysyntään nähden, sitä korkeampi aluehintaero on ja päinvastoin. Koska Suomessa emme ole sähkön suhteen omavaraisia, on perinteisesti aluehintaero meillä muodostunut suuremmaksi esim. Norjaan verrattuna, josta sähköä tuotetaan pääsääntöisesti enemmän kuin kulutetaan.Vuosina 2014-2019 Suomessa toteutuneen aluehintaeron keskiarvo on ollut n. 0,53 snt/kWh alv 0 %.

Vuonna 2020 aluehintaero on Suomessa toteutunut tähän saakka historiallisen korkeana: 1,56 snt/kWh alv 0% 1.1.-26.8 ajanjaksolla, kesäkuussa jopa 2,51 snt/kWh. Pohjoismaissa leuto ja sateinen talvi vähensi sähkön kysyntää lämmitystarpeen ollessa normaalia pienempää, sekä kasvatti tarjolla olevaa tuotantoa vesivoimatuotannon ollessa normaalia suurempaa. Kevään ja kesän aikana Ruotsin ja Norjan välisiä, sekä Ruotsin sisäisiä siirtoyhteyksiä ovat vaivanneet vikaantumiset. Tämä on johtanut siihen, että Norjan runsasta ja edullista vesivoimatuotantoa ei ole pystytty siirtämään tehokkaasti Ruotsiin, eikä tätä myöten Suomeenkaan saakka.

Tulevaisuudessa tilanne tuskin tulee jäämään tälle tasolle. Siirtoyhteyksiä korjataan ja uusia siirtoyhteyksiä rakennetaan jatkuvasti. Systeemihinta on palaamassa lähemmäs viime vuosien tasoa, joka jo itsessään pienentää aluehintaeron osuutta Suomessa. Lisäksi Olkiluoto 3 tuotannon alkaessa Suomen oma tuotanto tulee kasvamaan huomattavasti ja ajoittain tämän myötä Suomi voi jopa olla sähkön nettoviejä. Vaikka sähköä ei vietäisikään, oman tuotannon kasvaessa tuontisähkön tarve vähenee huomattavasti.

 

Ota yhteyttä ja pyydä tarjous